Naapureiden ääntelyt kuuluvat erityisen hyvin vessaan. Etenkin esimerkiksi oksennusäänet ja mitä muuta vessassa nyt tehdäänkään. Itse yritän aina vessassa pierrä ihan täysiä, koska siellä on mukava kaiku.
Toiset naapurit pitävät paljon ääntä ja toisista ei kuule juuri mitään. Esimerkiksi seinänaapurini on hyvin hiljaa, mutta sen sijaan käytävän päässä asuva tyttö tykkää huudattaa koiraansa kohtuuttomalla äänenvoimakkuudella useita tunteja päivässä. Musiikin kuuntelemisen lujalla voi vielä jotenkin ymmärtää, mutta koiran luukuttamista en löydä järjen hiventäkään. No, naiset nyt ovat omituisia.
Yläkerran naapuri harrastaa musiikin luukuttamista. Tai ehkä näillä äänieristyksillä ei tarvitse edes luukuttaa. Joka tapauksessa esim. viime viikolla musiikkiherätys oli lähes yhtä säännöllinen, kuin kahvimukin jälkeinen aamupaska. Aina samaan aikaan aamusta alkoi milloin minkäkin sorttinen musiikki pauhata.
Kyseinen naapuri myös tykkää soittaa kantria. Useita tunteja päivässä. Hyvin vetää kyllä, ei sillä, ja joskus on apuvoimiakin. Mutta jalanpolkemisen ja jiihaa-huudot soisi jätettävän vähemmälle.
Myöskään aamuyöstä en mielelläni kuuntelisi äänekästä levymusiikki, pompintaa ja kannustushuutoja, älämölöä tai edes livemusiikkia. Myös poraamisen ja sahaamisen voisi hoitaa virastoaikana. Ei mielellään ennen kymmentä.
Naapuritalossa pitää majaansa lastentarha. Lapsilla on ulkoillessaan tapana huutaa ihan täysiä ja saakutin korkealta. Siinä kalpenee jo Teräsbetonikin.
Itsehän olen hyvin hiljainen.
- vai mitä naapurit?
Tuesday, March 18, 2008
Subscribe to:
Posts (Atom)
