Mattilan Baari

Heikkinen on viime aikoina paskalla istuessaan lueskellut M.A. Nummisen romaania Baarien mies. Sitä lukiessaan hän on usein muistellut lämmöllä Mattilan Baaria. Nyt jo vuosia sitten lopetettu Mattilan Baari sijaitsi Lappeenrannassa, Mattilantiellä eräässä omakotitalossa, jonka numeron Heikkinen on jo unohtanut, mutta aikoo tarkistaa seuraavan kerran Lappeenrannassa vieraillessaan.

Heikkisellä oli vuosituhannen vaihteessa vielä Lappeenrannassa asuessaan usein tapana käydä ystävänsä Ukkosen kanssa Mattilan Baarissa nauttimassa keskioluesta ja hyvästä seurasta. Ukkosen lisäksi oli mahdollista kohdata kylän varttuneempaa ja kokeneenpa väkeä sekä joskus myös nuorisoa, johon Heikkinen silloin vielä itsekin kuului.

Mattilan Baarin henkilökunta, etenkin jo edesmennyt omistaja Elvi, oli miellyttävää ja ammattitaitoista väkeä. Baari oli sisustettu kotoisan viihtyisäksi ja tarjolla oli monenlaisia virvokkeita. Oluthanasta pystyi valitsemaan joko ison tai pienen tuopin ja pullo-oluita oli tarjolla monta sorttia. Ainakin Legenda-olueeseen Heikkinen muista Mattilan Baarissa törmänneensä

Baarin nurkassa oli myös levyautomaatti, jota etenkin viikonloppuisin menon yllyttyä villiksi soitettiin ahkerasti. Joskus hurjimmat asiakkaat yltyivät jopa tanssahtelemaan. Muistaapa Heikkinen jopa jonkun joskus tarttuneen kitaraankin ja esittäneen jonkun suositun kappaleen.

Tätä kirjoittaessaan Heikkinen huomaa olevansa janoinen, mutta harmikseen muistaa, että lähikuppila on maanantaisin suljettu ja keskustaan asti ei tee mieli lähteä. Onneksi Heikkisellä on viikonlopun saunomisen jäljiltä jääkaapissa kaksi tölkkiä keskiolutta. Niistä toisella voi oivallisesti sammuttaa janon ja toisen säästää tiistaita varten, jolloin Heikkisen kotitalossa on taas yleinen saunavuoro.